Tänään se vihdoin tapahtui! Lukupiirimme kokoontui ensimmäisen kerran ja tarkoituksena oli keskustella Kjell Westön uusimmasta teoksesta Kangastus 38. Olin jännittänyt kokoontumista hieman etukäteen, mutta jännittely osoittautui turhaksi. Muut osallistujat olivat yhtä innostuneita lukupiiristä ja kokivat kokoontumisen antoisana. Keskustelu oli vilkasta ja teosta tarkasteltiin monista erilaisista näkökulmista. Tulimme pohtineeksi näkökulmia, joita en itse ollut tullut ajatelleeksi. Useampi osallistuja sanoi, että teos olisi muuten ehkä jäänyt lukematta. Hyvä, että luettiin. Ehkä lukupiirin ideana onkin se, että tulee lukeneeksi kirjoja, joita ei muuten lukisi. Minulla on ainakin paha tapa lukea samantyyppisiä kirjoja.
Itse pidin teoksesta ja se piti paremmin otteessaan kuin Westön aiemmin ilmestynyt teos Missä kuljimme kerran. Tapahtumat sijoittuvat Helsinkiin ja vuoteen 1938, mutta 20 vuoden takaisilla tapahtumilla on suuri painoarvo. Westö itse sanoi, että hän halusi kuvata aikaa, jolloin sota oli ilmeinen, mutta ihmiset pystyivät vielä elämään tavallista arkea. Juonesta ei voi liiaksi paljastaa, koska kyseessä on jonkinlainen jännitysromaani, muuten pilaa lukukokemuksen niiltä, jotka eivät ole sitä vielä lukeneet.
Tässä teoksessa oli vähemmän henkilöitä kuin aiemmissa teoksissa. Westö keskittyy kolmeen henkilöön ja muut henkilöt jäävät sivustakatsojiksi. Henkilökuvaukset ovat monipuolisia, silti päähenkilöiden toimintaa ja ratkaisuja ei voi täysin ymmärtää. Lukijalle jää monia vastaamattomia kysymyksiä. Kuitenkin kirja oli nautittavaa luettavaa ja suosittelen teosta luettavaksi!
Lukupiirihurmiossa,
-I
P.S. Seuraavaksi teokseksi valikoitui Kristina Calsonin Herra Darwinin puutarhuri, joka ilmestyi muutama vuosi sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti